fbpx

VARASTAVATKO SIIVOUSYRITYKSET TYÖNTEKIJÖIDEN SELKÄNÄHASTA? 

Kesällä ilmestyi Helsingin Sanomissa artikkeli, jossa kerrottiin siivousalaan kohdistuneesta tutkimuksesta ja alalla paljastuneesta laajamittaisesta hyväksikäytöstä ja työsyrjinnästä ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä kohtaan.  

Isot kiitokset tutkijalle sekä heille, jotka uskalsivat tuoda siivousalan ongelmakohdat laajalti esille julkisuuteen. Tämän tutkimuksen paljastamat väärinkäytökset siivousalalla oli todella tarpeen tuoda meidän jokaisen tietoisuutteen ja avata keskustelu siivoustoimialalla olevista ongelmista. Saimme herätyksen, että siivousalalla kaikki ei ole hyvin.  

Helsingin Sanomien artikkeli on luettavissa tästä linkistä (maksumuurin takana): 

https://dynamic.hs.fi/a/2020/siivotonala/

Siivousalan yrittäjänä artikkelia oli välillä vaikea lukea ja luulen, että monen mielestä artikkeli kuulostaa uskomattomalta, melkein kuin jännityselokuvan käsikirjoitukselta. Voiko tämä olla totta ja vielä Suomessa?  

Koska seuraan siivoustoimialaa tiiviisti, olen lukenut artikkelin jälkeisiä kommentteja, ja mieleeni on painunut kommenttien siivousyrityksiä syyttelevä sävy, jossa siivousyrittäjät nähdään tietoisesti työehtosopimuksia ja työntekijöiden oikeuksia rikkovina maksimaalisten voittojen tavoittelijoina.

Onko siis todellakin niin, että siivousyritykset rikkovat työntekijöiden – ja eritoten ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden – oikeuksia ja pakottavat työntekijät orjatyöhön ilman palkkaa, taukoja ja vapaapäiviä? 

Muistan vielä kirkkaasti takavuosien kohun, kun rakennusalan työntekijöihin kohdistuvat epäkohdat nousivat otsikoihin. Seuraavaksi vuorossa oli ravintola-ala, sitten hoiva-ala ja nyt vuorossa on siis siivousala. 

Näin monen toimialan laajamittaiset ongelmat kertovat mielestäni vain siitä, että meidän työlainsäädäntömme, ammattiliitojen jäykkyys sekä valtion ja kuntien hankintapäätöksien järjettömyys ajavat yritykset ahdinkoon ja sitä kautta koko toimialan isojen haasteiden eteen.  

Digitalisaatio, ihmisten ostokäyttäytymisen muutokset sekä työvoiman vapaa liikkuvuus ovat kaikki väistämättä muuttaneet työelämän toimintaympäristöä. Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että muutokset työelämässä ovat tulleet jäädäkseen, ja että työelämä tulee muuttumaan jatkossakin. Ongelmana on Suomen vanhentunut työlainsäädäntö ja ammattijärjestöjen yleissitovuus, joka jarruttaa työelämän uudistumista ja kehittymistä joustavammaksi.  

Kaikki osapuolet ajavat omia etujaan, eikä kukaan halua joustaa omista saavutetuista eduistaan, vaikka työelämän uudistuksien suunnat ovat kaikilla ollut tiedoissa pitkään. Esimerkiksi paikallista sopimista työpaikoille toivovat niin työntekijät kuin työnantajatkin.  Tämä uudistusten jarruttaminen on kuin tikittävä aikapommi, jossa vastuu siirretään seuraaville sukupolville.  

Valtio on vastuussa työlainsäädännöstä ja työnantajana yhdessä ammattijärjestöjen kanssa työehtosopimuksista. Valtio ja kunta kilpailuttaa palvelualan yrityksiä keskitetysti ja valitsee toimijan sitä kautta. Miten on mahdollista, että taho, joka päättää työlainsäädännöstä, hyväksyy tarjoukset ja tekee sopimukset yrityksien kanssa niin alhaisilla hintatasoilla, että on päivänselvää, että yritys ei voi mitenkään noudattaa työntekijöiden työehtoja ja kaikkia työnantajan velvoitteita?   

Valtio tai kunta siis hyväksyy alhaisen hintatason tarjouksen antaneen yrityksen palveluntuottajaksi ja samalla tietää hyvin, että yritys ei voi tällä hintatasolla hoitaa työlainsäädännön velvoitteita.

Minun kysymykseni onkin siis, että kumpi on rikollinen ja hyväksikäyttäjä: valtiovalta, joka vaatii alhaisinta mahdollista hintatasoa vai palveluyritys, joka on ajettu näillä ehdoilla rikolliselle tielle? 

Minun mielestäni ei ole oikein syyttää vain siivousyrityksiä ja koko toimialaa tästä laajamittaisesta ongelmasta, kun todellisuudessa koko työlainsäädännön ja työelämän peruspilarit ovat kovan remontin ja uudistuksen tarpeessa. Päätöksiä tekevä valtiovalta ei vain tunnu olevan kiinnostunut uudistuksista. 

Toivon hartaasti, että viranomaisten välinpitämättömyys loppuu ja erilaisilla työryhmillä on aito halu saada aikaan muutoksia. Koska muutokset ovat vääjäämättä edessä, on kysymys vain siitä, millä aikataululla ne halutaan toteuttaa. Kuinka paljon aikaa halutaan hukata ja millä kustannuksella uudistukset lopuksi saavutetaan. 

Helsingin Sanomien artikkelin ansiosta siivousalan olosuhteet, kustannukset sekä hintataso ovat nyt suuren yleisön tietoisuudessa, mikä on hienoa. Ihmiset kysyvät nyt enemmän siivousyrityksien vastuullisuuden perään ja asiakkaat haluavat varmistaa, että tekevät yhteistyötä vastuullisen sekä eettisiä periaatteita ja työlainsäädäntöä noudattavan yrityksen kanssa. 

Tämä on iso askel parempaan suuntaan, mutta pelkään että muutos on vain lyhytaikainen, koska ongelmat tuppaavat unohtumaan nopeasti. 

Mistä asiakas tietää noudattaako siivousyritys kaikkia työlainsäädännön ehtoja ja työntekijöiden perusoikeuksia? Mistä sen voi tarkistaa, jos valtiokaan ei siihen pysty? Yrityksen taloudellisestä tilasta on saatavilla kattavasti tietoa, mutta pitäisikö yritysrekistereihin lisätä myös yritysten eettisyys ja arvot sekä se, kuinka yritys on noudattanut työlainsäädäntöä ja työehtoja. 

Mitä sinä yrityksen omistajana voit tehdä, jotta työntekijät voisivat hyvin, ja jotta asiakkaat voivat ostaa palveluja turvallisesti? 

Voit ainakin tarjota työntekijöille ja asiakkaille läpinäkyviä toimintatapoja. Tämän hetken digitalisaatio tarjoaa paljon nykyaikaisia ratkaisuja, jotka helpottavat työntekijöiden työnkulkua ja mahdollistavat palvelun todentamisen asiakkaalle reaaliajassa. Lisäksi sekä työntekijän että asiakkaan on mahdollista vaikuttaa työnkulkuun ja antaa palautetta työnsuorituksista välittömästi.  

Näillä toimilla yritys voi kasvattaa työntekijöiden työhyvinvointia, nostaa palvelun laatua ja parantaa imagoaan. Hyvinvoiva työntekijä pysyy yrityksessä pidempään ja palvelee asiakkaita intohimolla. 

Samalla yritys läpäisee helposti mahdolliset viranomaistarkastukset ja yritys viestittää kaikille toimivansa vastuullisesti ja läpinäkyvästi, kaikkia lakeja noudattaen. 

Miten tämä saavutetaan ja mitä se vaatii yritykseltä? 

Muutosvastarinta on luonnollista sillä muutos ja tuntematon pelottavat tai ainakin herättävät epävarmuutta. Ihmiset pitävät helposti kynsin ja hampain kiinni vanhoista totutuista tavoista ja omalta mukavuusalueelta on vaikea astua ulos. 

Ensimmäiseksi yrityksen johdon tulee nähdä ja tiedostaa muutostarve toimintatavoissa ja lisäksi johdolla tulee olla uskallus lähteä rohkeasti tutkimaan ja oppimaan uusia tapoja toimia.  

Mahdollisuuksia löytyy usein paljon ja aluksi onkin hyvä testata pienemällä panostuksella, miten valitut muutokset vaikuttavat yrityksen kulttuuriin ja toimintoihin. Henkilöstö kannattaa ottaa mukaan muutoskehitykseen heti, sillä silloin henkilöstö on paljon motivoituneempi ja sitoutuneempi uudistushankkeille ja muutosvastarinta pienenee. 

Toimintatapojen uudistamisessa kustannusrakenne tulee ottaa tarkasteluun sekä lyhyellä että pitkällä aikajaksolla. Yritys, joka löytää keinot uudistuksille ja uskaltaa automatisoida ja uudistaa toimintatapojaan, voi saada merkittäviä kustannussäästöjä ja yritys voi säästää paljon enemmän, kuin työntekijän selkänahasta tulevilla euroilla. 

On loistavaa, että monikin yritys on lähtenyt uudistaman toimintatapojaan koronan aikana EU:n ja valtion tuella. Valtion toimesta on perustettu myös työryhmiä tutkimaan, miten työnteko voisi olla vielä turvallisempaa ulkomaalaistaustaisille ja miten tietoisuuta ja läpinäkyvyyttä työelämässä voitaisiin lisätä. 

Kaikilla toimialoilla jokainen yritys määrittelee oman arvomaailmansa mukaan, miten tarjoaa palveluita asiakkaille, mutta merkityksellistä on se, että asiakkaat arvostavat yhä enemmän hyvällä ja eettisellä arvopohjalla toimivia yrityksiä. Itse toivon, että myös valtio alkaisi arvostamaan hankinnoissaan tällaisia yrityksiä.  

Veiko Põldkivi
Siivousyliopisto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Fill out this field
Fill out this field
Syötä kelvollinen sähköpostiosoite.
You need to agree with the terms to proceed

Valikko
0